Omaishoitajuus voidaan määritellä eri tavoin. Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta useimmiten perheenjäsenestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjesta omatoimisesti. Omaishoidettava voi olla esimerkiksi kehitysvammainen lapsi tai muistisairautta sairastava puoliso.

Laki omaishoidon tuesta määrittelee omaishoitajan henkilöksi, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Omaishoitotilannetta tai omaishoitajana olemista ei voi kuitenkaan määritellä ainoastaan lakisääteisen omaishoidon tuen perusteella.

Omaishoitajuus on elämäntilanne

Suomessa yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia.

Kehitysvammaisen lapsen omaishoitajuus on elämäntilanne, jossa kokonaisvaltainen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen vastuu on omaishoitajalla. Tällöinkin omaishoitaja tekee työtä yhdessä muiden perheenjäsenten ja monien viranomaisten kanssa. Työ on palkitsevaa, mutta myös hyvin sitovaa. Jos omaishoitajalla on omaishoitosopimus kunnan kanssa, omaishoitajalla on mahdollisuus saada tukea mm. lomapäivien ajaksi. Lomapäivät voidaan hoitaa lapsen kotona perhehoitajan tai muun vastaavan avulla.

Omaishoidon merkitys kansantalouteen

Omaishoitajien työtä ei arvosteta kuitenkaan riittävästi. Tämä näkyy siten, että omaishoitajat joutuvat usein taistelemaan oikeuksiensa toteutumisessa. Omaishoitajuutta ei nähdä yhteiskunnassa kannustettavana asiana, vaikka se tuo sosiaalitoimeen valtavasti säästöjä. Kukaan omaishoitaja ei voi omaishoidon palkkioilla elättää itseään ja perhettään. Omaishoidon minimipalkkio kuukaudessa on reilusti alle minimityöttömyysturvan.

Omaishoitajuus on kansantaloudellisesti merkittävää työtä. Arvostusta voidaan lisätä korottamalla omaishoidon minimipalkkio vähintään minimityöttömyysturvan tasolle. Tämä vähentäisi myös työttömien työnhakijoiden määrää, kun omaishoitoa tekevät työttömät työnhakijat siirtyisivät työllisten joukkoon.

Jatkossa omaishoidettavien määrä tulee lisääntymään eliniän pidentyessä. Omaishoitajuus voi tulevaisuudessa olla yksi tapa ratkaista vanhustenhoidon arkea.

Tule mukaan porukkaani!

Tehdään yhdessä parempaa huomista! Jättämällä yhteystietosi ja terveisesi tämän sivuston kautta, pääset mukaan Pirjon tukiverkostoon ja saat ajankohtaista tietoa tapahtumista ja kuulumisia.

Otamme sinuun yhteyttä. Tervetuloa mukaan!

Kampanjatiimi

Kampanjapäällikkö

Marko Sivula
040-7318366
marko.sivula@gmail.com

Kampanjarahoitus

Juha Hirvonen
juha.hirvonen@supertel.fi
0400-632911

Voit tukea Pirjon kampanjaa Terve Huominen ry:n kautta.
Tilinumero FI82 5723 8120 2331 58

Viite 20190

Vaaliteemat

1. Kannustava perhepolitiikka

Kannustavalla perhepolitiikalla välitämme nuorille hyvän viestin: uskalla perustaa perhe, sillä me olemme tukenasi, jos tarvitset apua. Autamme sinua ja perhettäsi. Varhainen tuki rohkaisee perheen perustamiseen.

2. Työllistyminen koulutuksen ensisijainen tavoite

Työllistyminen on ensisijainen tavoite kaikessa opiskelupolitiikassa.

3. Turvallinen ympäristö

Yhteiskuntarauhaa edistetään oikeudenmukaisella politiikalla ja arvoilla, että ketään ei jätetä, että jokainen voisi kokea kuuluvansa joukkoon.

4. Syrjäytyneet, vammaiset ja ikäihmiset -sydämen asia

Politiikassa tulisi tehdä näkyväksi eri tavoin osattomien arki.

Sosiaalinen media