Siirry suoraan sisältöön

Blogi liittyen Lapsistrategia 2040 asiantuntijuuteen

Sosiaali- ja terveysministeriöön – pyydettynä – tekemäni Lapsistrategia 2040

Mitä lapsi tarvitsee?

Jokainen lapsi tarvitsee lähelleen aikuisen: äidin, isän tai muun huoltajan, joka pitää hänestä huolta, rakastaa, asettaa rajat ja valvoo rajojen noudattamista. Hän tarvitsee rinnalleen aikuisen, joka voi hoitaa aikuiselle kuuluvat arjen asiat kotona, vapaa-ajalla, päiväkodissa, koulussa ja työpaikalla. Aikuisen lisäksi jokainen lapsi tarvitsee ympärilleen turvallisen yhteiskunnan ja ympäristön, joissa elää.

Perusturvallinen lapsuus

Perusturvallisuus ja sen rakentaminen on Lapsistrategian keskeinen kysymys: miten yhteiskunta voi omilla toimillaan varmistaa sen, että myös 20 vuoden kuluttua lapsi voi kokea turvallisuuden tunnetta, aikuisen välittävää huolenpitoa, merkityksellisyyttä ja uskoa parempaan huomiseen? Perusturvallisuuden vahvistaminen kaikilla elämän osa-alueilla on kaikkien toimijoiden yhteisprojekti, ei vain sosiaali- ja terveysministeriön asia. Siksi lapsivaikutusten arviointia tulee systematisoida koskemaan kaikkea päätöksentekoa ja lapsivaikutusten arvioinnin tulosten tulee olla kunniapaikalla lapsia koskevia päätöksiä tehtäessä.

Ihmisen elämisen reunaehdot kuten perusturvallisuus ja sen kokeminen sekä ihmisyyteen liittyvät peruselintoiminnot eivät juurikaan tule muuttumaan perusolemukseltaan seuraavina 20 vuotena: perheitä perustetaan, lapset syntyvät, kasvavat, kehittyvät, syövät, leikkivät, oppivat, sairastavat, tarvitsevat aikuisen apua ja turvaa, kavereita ja tekemistä. Kaikki tuo tulee perustaa kestävän kehityksen kehykseen; terveellisen ympäristön tulee olla yhteinen, kansallinen ja kansainvälinen projekti.

Joustoja lapsen eduksi

Työelämään on saatava joustoja, jolloin erilaiset perheet voivat elää arkeaan tyydyttävällä tavalla; päivähoitoa on kehitettävä palvelemaan joustavasti myös ilta- ja yövuoroja tekeviä perheitä ja erityisesti yksinhuoltajaperheitä.

Luodaan elämään merkitystä

Kouluissa on siirryttävä tutor-toimintaan, jolloin samanikäiset kaverit tsemppaavat kavereitaan. Tutor-toiminta voi olla vahvasti jokaiseen oppiaineeseen ja -tuntiin liittyvä, normaali asia. Tutorit hyötyvät vuorovaikutustaitojen vahvistumisesta, mikä ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymistä itsetunnon vahvistuessa merkityksellisen tekemisen kautta.

Lapsille on yhä luotava merkityksien maailmaa. Heillä on oltava toivo paremmasta.